Nykyisen Peltolammin alue kuului aikaisemmin Hatanpään kartanoon. Kartanon omistaja Fedi Idman joutui taloudellisiin vaikeuksiin takaussitoumuksiensa vuoksi vuonna 1912. Seuravana vuonna Tampereen kaupunki osti kartanon 1459 hehtaarin kokoisen maa-alueen. Peltolammille laadittiin ensimmäinen, omakotiasutukseen perustuva asemakaava vuonna 1948. Uusi, kerrostalopainotteinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1965.
Tarinan mukaan rakennusliike Mattinen & Niemelällä oli kesällä 1958 Sammonkadun varrella rakenteilla yli 100000 kuutiometriä muuraamalla ja rappaamalla valmistettavia rakennuksia ja työmaalla yli 100 rakennusmiestä. Lakot olivat tuolloin yleisiä, ja nämäkin työntekijät pitivät sellaista kuusi viikkoa. Se oli ratkaiseva syy halvempien materiaalien ja menetelmien etsintään Mattinen & Niemelällä, josta kehittyi yksi merkittävistä elementtirakennustekniikan hyödyntäjistä Suomessa. Tiilikuutiometri oli kuusi kertaa kalliimpi kuin betonikuutiometri ja tiilikuutiometrin käsittely vaati nelinkertaisesti työtä. Mattinen & Niemelä oli monessa ensimmäinen. Se hankki vuonna 1958 torninosturin, jotka olivat silloin hyvin harvinaisia rakennustyömailla, ja perusti oman elementtitehtaan. Yhtiöltä valmistui Kalevaan puolielementtikerrostaloryhmä jo vuonna 1959. Ruotulan kerros- ja pientaloalueen rakentaminen alkoi vuonna 1962. Se oli Tampereen ensimmäinen yhtenäisesti suunniteltu ja toteutettu aluerakentamiskohde. Peltolammille taas rakennettiin vuonna 1965 ensimmäiset kansainvälisen moduulin 3M mukaiset asuinkerrostalot Suomessa. Moduulimittajärjestelmän avulla voitiin varmistaa tehtaalla valmistettujen rakennusosien yhteensopivuus asennusvaiheessa rakennuskohteessa. Lamelli- ja pistekerrostalojen pohjaratkaisut sovitettiin sarjatuotantoon. Suosittu talotyyppi oli neljäkerroksinen lamellitalo maanpäällisellä kellarikerroksella.
1960-luvun alussa lähiötalot sijoitettiin avoimen periaatteen mukaisesti, maastonmuotojen mukaan edullisiin ilmansuuntiin. 1960-luvun aikana lähiörakennuksia alettiin sijoitella systemaattisemmin suorakaiteen muotoisiin ryhmiin ruutukaavan pohjalle, jolloin rakennustehokkuus nousi. Joissakin tapauksissa ruutukaava suunniteltiin torninosturien liikeratojen perusteella. Peltolammin talot on rakennettu pääasiassa kahdelle kummulle samansuuntaisesti.
Peltolammi on klassinen lähiö. Se on rakennettu melko omavaraiseksi asuinalueeksi. Metsien ympäröimä Peltolammi sijaitsi kilometrien päässä kaupungin keskustasta ja oli osa etelään päin leviävää kaupunkia ja muodostuvaa nauhakaupunkia, joka jatkui Tampereen seutukunnasta Lempäälän kautta Etelä-Pirkanmaalle kohti Hämeenlinnaa. Kolmikerroksiset talot muodostavat soikean vyöhykkeen, jonka keskellä on metsää, puistoa ja kevyen liikenteen väyliä. Talojen parvekkeet ovat keskelle metsään päin ja ulko-ovet ovat kadun puolella. Alueella on oma järvi, uimaranta, kirjasto, koulu, tarha ja kauppa-alue. Koulu ja kauppa-alue on sijoitettu alueen keskelle ja pienemmät kauppa-alueet on sijoitettu alueen ääripäihin. Autokadut kiertävät Peltolammia, mutta palvelut on sijoitettu niin, että lapset voivat kulkea niihin katuja ylittämättä. Rautatie on metsän takana toisella puolella ja moottoritie humisee metsän takana toisella puolella. Peltolammi-järvi on alueen lounaispuolella ja sen takana on suuri luonto- ja retkeilyalue.
[Best_Wordpress_Gallery id=”9″ gal_title=”Peltolammi”]
Lähteet
Hankonen, Johanna, Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta: suunnittelujärjestelmän läpimurto suomalaisten asuntoalueiden rakentamisessa 1960-luvulla. Otatieto, Espoo; Gaudeamus, Helsinki, 1994.
Neuvonen, Petri (toim.), Kerrostalot 1880–2000. Rakennustietosäätiö, Tampere; Rakennustekniikan keskus -säätiö & Museovirasto, Helsinki, 2006.
Marjo-Riitta Saloniemi, 16.3.2018.
Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen/Maankäytön suunnittelu, 2010.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Moduulimitta. Luettu 14.6.2017.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Idmanin_kavallusjuttu. Luettu 12.4.2018.