Lavean määritelmän mukaan Tammelaksi voidaan käsittää pohjoisessa Kekkosentien, idässä Kalevan puistotien, etelässä Kalevantien ja idässä rautatien rajaama alue, jolloin Tammelaan kuuluisivat kaupunginosat XIV-XVII. Tiukemman määritelmän mukaan Tammelan rajat kulkisivat pohjoisessa Osmonpuistoa ja etelässä Itsenäisyydenkatua pitkin, eli siihen kuuluisivat kaupunginosat XV-XVI.
Tammela-nimi juontaa Hatanpään kartanon Tammelan torpasta. Tampereen kaupunki osti alueen vuonna 1876. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1880, että alue varataan työväenasunnoille, ja asemakaava tätä varten laadittiin vuonna 1887 ja täydennettiin vuonna 1897. Tammela kaavoitettiin perinteistä ruutuasemakaavaa noudattaen ja sinne asettui paljon entisen Kyttälän asukkaita. Vuonna 1890 tontit huutokaupattiin vuokralle niin, että 10 vuoden vuokra-ajan jälkeen sitä jatkettiin 10 vuodella tai vuokraaja saattoi ostaa tontin. Kaikki tontit menivät yksityishenkilöille ja laajamittainen rakentaminen alkoi. Kaupunki osti myöhemmin joitain alueita. Tammelan rakennuksia tuhoutui paljon sisällissodassa ja talvisodassa, mutta niiden tilalle rakennettiin uusia puutaloja.
Asutuksen lisäksi Tammelassa on muun muassa koulu, puistoja ja tori. Siellä on ollut metalli- ja varsinkin kenkäteollisuutta. Kenkätehtaat ovat nykyään asuin- ja toimistokäytössä.
Elementti-Tammelan synty noudatti samaa kehitystä kuin Amurinkin: rakennusyhtiöt, asuntoyhtiöt ja pankit ostivat vierekkäisiä tontteja taloineen, jonka jälkeen vanhat talot purettiin ja 2-6 vanhan tontin muodostamalle alueelle rakennettiin kerrostalo tai kerrostaloryhmä. Erona kuitenkin oli, että Tammelassa oli jonkun verran myös vanhoja kivitaloja ja että rakentaminen tapahtui nopeammin ja asumistiheydestä tuli korkeampi kuin Amurissa. Rakennusoikeutta lisättiin vuoden 1966 asemakaavassa. Tammelan ensimmäiset elementtikerrostalot valmistuivat vuonna 1967. Voimakkaimmillaan rakentaminen oli 1970-luvun alussa. Liikennekatujen määrä väheni.
Tammela ei ole lähiö, mutta kylläkin alue- ja lähiörakentamisen ajan tuote. Toisin kuin esimerkiksi Lentävänniemen ja Tesoman kaltaiset metsälähiöt, betoni-Tammela rakennettiin kantakaupunkiin ja sen tieltä purettiin pois vanhoja rakennuksia.
[Best_Wordpress_Gallery id=”12″ gal_title=”Tammela”]
Lähteet
Koivisto, Ilona; Tuulasvaara-Kaleva, Tiina, Liitoksista lähiöihin. http://www.historia.tampere.fi/kaupunki/index4.htm
Wacklin, Matti, Tammela: Tarinoita torin kulmilta. Tampereen Tammelalaiset –yhdistys & Tampereen kaupunki, Tampere 2008.
