Avainsana: lähiö

Elementtirakentamisen kultakausi: Tesoma – metsälähiö

Merkittävä osa nykyisen Tesoman alueesta kuului aikanaan Thunebergien omistamaan Kaarilan kartanoon. 1960-luvun alussa myytiin maata muun muassa Haukiluoman, Ikurin, Kalkun, Raholan, Tesomajärven ja Tohlopin alueilta useita satoja hehtaareita, suurin osa kartanon maista, Tampereen kaupungille, jonka toimesta asemakaavoitettiin Ristimäen ja Tesomajärven alueet vuonna 1963. Ristikukkulan (Kohmankaari) asemakaavanmuutos tehtiin vuonna 1965 ja Länsi-Tesoman vuonna 1968.

Kaupunki vuokrasi maat rakennuttajille 60 vuodeksi. Kerrostalot rakennettiin viitenä kokonaisuutena kolmelle alueelle. Tesomajärven kiinteistöosakeyhtiö aloitti syksyllä 1963 ja sen rakensi Rakennustoimisto Mattinen & Niemelä, kuin myös seuraavana vuonna aloitetun Kiinteistö Oy Tesomajärven. Tesomajärven alue valmistui vuonna 1969. Vuosina 1964–1967 valmistuivat Tampereen Säästöpankin perustaman asunto-osuuskunta Ristikukkulan talot Kohmankaaren varrelle. Ne oli tarkoitettu ensisijaisesti vähävaraisille perheille. Asuntokeskuskunta Hakan rakentamat vuokra-, osuuskunta- ja osakeasunnot Länsi-Tesomalle Virontörmänkadun itäpuolelle valmistuivat vuosina 1968–1972.

[Best_Wordpress_Gallery id=”11″ gal_title=”Tesoma”]

Lähteet

Raitio, Raine, Tesoma: lähiöelämää Länsi-Tampereella. Tesoman kaupunginosakirja. Setlementti Naapuri & Tampereen kaupunki, Tampere 2004.

Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen. Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen/Maankäytön suunnittelu, 2010.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarilan_kartano

Elementtirakentamisen kultakausi: Lentävänniemi – ihannekaupunginosa

Ennen kerrostaloja Lentävänniemi oli metsä, jossa asui kaksi ihmistä. Lentävänniemeen kulki hiekkatie Niemen sahan alueen kautta. Se haarautui nykyisen koulun paikkeilla, Männistön torpan kohdalla, Halkoniemeen ja Suomensaareen kulkeviin teihin. Halkoniemessä oli asunut sahan työntekijöitä, ehkä uittoväkeä, perheineen. Suomensaaressa oli Enqvistin vanha huvila ja hieman ennen sitä ”mantereella” rannassa Sandbergin huvila. Puinen vesiputki kulki Jänislahdesta Enqvistin sellutehtaalle.

Lentävänniemi vuonna 1972. Kuva: Matti Selänne. Vapriikin kuva-arkisto.
Lentävänniemi vuonna 1972. Kuva: Matti Selänne. Vapriikin kuva-arkisto.

Lähes koko Luoteis-Tampereen omistaneen Enqvist-yhtiön vuoden 1961 vuosikertomuksessa kerrotaan yhtiön suunnitelmasta muuttaa Lielahden vainiot teollisuusalueeksi. Teollisuuskylää alettiin rakentaa 1970-luvulla Vaasantien, Lielahdenkadun ja Teivaalantien varteen. Ilmeisesti vuoden 1961 vuosikertomuksessa tarkoitettiin tähän tähdännyttä suunnitelmaa, kun siinä kerrottiin suunnitelmasta perustaa Lielahden raskaan, kevyen ja pienteollisuuden 2000–3000 työntekijän perheelle noin 11000 ihmisen puutarhakaupunki Niemen koskemattomaan luontoon.

”Sen ansiosta, että yhtiömme hallussa on laajat maa-alueet Lielahdessa, kaupunginosa on säästynyt harkitsemattomalta maanpirstomiselta ja kehnosti suunnitellulta röttelöasutukselta. Tosin sodanjälkeiset maanluovutuslait jossain määrin häiritsivät myöhäisempää asemakaavasuunnittelua. Jäljellejääneet alueet ovat kuitenkin niin suuria, että avarakatseinen asemakaavasuunnittelu, joka ottaa Lielahden alueen kokonaisuutena käsittelyyn, voi vielä saada aikaan kaavan, joka ei ole kaukana ihannekaupunginosasta.”

Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.
Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.

Suunnitelman mukaan kukkuloille rakennettaisiin tornitaloja ja rinteisiin lamellitaloja. Rinteiden alle ja lähelle rantoja tulisi rivitaloja. Rannat olisivat kaikkien käytössä. Enqvistin työntekijöille tehtiin kyselyitä, joista ensimmäisessä yli 60 vastaajaa ilmoitti kiinnostuksensa kerrostaloasuntoon. Mieleisin asunto oli parvekkeellinen kaksio. Kerrostaloon toivottiin askartelutilaa, pesutupaa ja kylmätiloja.

Ensimmäiset kerrostalot, Kukkojen talot, valmistuivat Vähäniemenkadun varrelle Niemen asuinalueen reunalle vuonna 1967. Varsinainen rakentaminen Lentävänniemeen alkoi 1970-luvun alussa. Sitä kesti koko vuosikymmenen. Alla olevat kuvat ovat Lentävänniemenkadulta ja Männistönkujalta.

[Best_Wordpress_Gallery id=”6″ gal_title=”Lentävänniemi”]

Lähteet:

Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.

www.lentavanniemi.fi/historia.