Elementtirakentamisen kultakausi: Kaukajärvi – onnellisen ihmisen hyvä paikka asua

Kaukajärven lähiö muodostuu kolmesta entisestä tilasta, Haiharasta, Kaukajärvestä ja Vilusesta. Kapteeni Anshelm Grahn osti Keskisen tilan vuonna 1872 ja nimesi sen Haiharaksi. Vuonna 1886 hän osti Alasen tilan ja liitti sen Haiharaan. Anshelm Grahnin kuoltua tilan perivät hänen kolme tytärtään. Heistä viimeinen, Naema, kuoli vuonna 1932, ja tila siirtyi velipuoli Bertel Grahnille ja vuonna 1940 hänen tyttärelleen Gunvorille. Sen jälkeen tilan maita myytiin vähitellen.

Kaukajärven tila syntyi, kun pankinjohtaja Bertel Grahn osti vuosina 1902–1903 useita tiloja ja liitti ne yhteen. Useimmat tilat olivat kuuluneet Hatanpään kartanolle. Bertelin kuoltua tila siirtyi vaimolle Dagmarille, joka vuonna 1952 myi suurimman osan sen maista Tampereen kaupungille.

Vilusen tila oli talonpoikaissuvun omistuksessa vuoteen 1869, jolloin sen osti kunnallisneuvos Knut Stjernwall. Hänen kuoltuaan tilalla oli useita omistajia, kunnes se siirtyi 1930-luvulla Kalle Leppämäeltä Tampereen kaupungin omistukseen.

Kaukajärvi oli Tampereen ensimmäinen lähiö. Kasvavalla kaupungilla ei ollut tarpeeksi maata suurten asuntokokonaisuuksien rakentamiseksi. Yksityisyritykset alkoivat ostaa maata.  Tampereen kaupunkikin rakensi alueelle asuntoja, mutta suurin osuus oli kahdella rakennusyhtiöllä. Vuonna 1962 Rakennustoimisto Niilo Ahti Oy ja Keskisen Rakennusliike Oy ostivat osan Haiharan tilasta. Tämän lisäksi ostettiin muita maa-alueita sekä hankittiin valtiolta maata vaihtokaupoilla. Tampereen kaupungin suostumuksella teetettiin asemakaava, jonka esikuvana oli Espoon Tapiola. Rakennussuunnitelma valmistui elokuussa 1964, asemakaava hyväksyttiin marraskuussa ja rakentaminen alkoi joulukuussa.

Ensimmäinen asukas muutti uuteen rakennukseen syyskuussa 1965. Kaukajärven alueen kerrostalot valmistuivat 1970-luvun puoliväliin mennessä. Viereisen Annalan kerrostaloja alettiin rakentaa vuonna 1972, joista viimeiset valmistuivat 1980-luvun alussa.

Kaukajärvi on järven toiselta puolelta Kangasalantieltä katsottuna jylhä ja jopa monumentaalinen kokemus. Pitkät valkoiset nauhatalot harvan puuston takana. Ne eivät nouse puiden yläpuolelle, vaan ovat leveyssuunnassa veden ja taivaan välissä kuin katsomona järvelle päin. Järvenrannan ensimmäisen vaiheen talot ovat harvinaisen mallisia. Alueen väljyys on säilynyt ja rakennuksia on kunnostettu alkuperäisiä värejä ja yksityiskohtia huomioiden. Myöhemmin rakennetut Kaukajärven osat (Juvan- ja Keskisenkatu) ovat olleet näyttävä kokonaisuus monikerroksisine taloriveineen.

Lähteet

https://kartat.tampere.fi/oskari.

Närhi, Mikko, Hervanta: vuorenpeikkojen maa. Hervannan tiedotusyhdistys: Tampereen kaupunki, 1993.

Riihonen, Eeva, Kaukajärven tarinoita. Tampereen kaupunki: Kaukajärviseura, 1995.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *