Elementtirakentamisen kultakausi: Lentävänniemi – ihannekaupunginosa

Ennen kerrostaloja Lentävänniemi oli metsä, jossa asui kaksi ihmistä. Lentävänniemeen kulki hiekkatie Niemen sahan alueen kautta. Se haarautui nykyisen koulun paikkeilla, Männistön torpan kohdalla, Halkoniemeen ja Suomensaareen kulkeviin teihin. Halkoniemessä oli asunut sahan työntekijöitä, ehkä uittoväkeä, perheineen. Suomensaaressa oli Enqvistin vanha huvila ja hieman ennen sitä ”mantereella” rannassa Sandbergin huvila. Puinen vesiputki kulki Jänislahdesta Enqvistin sellutehtaalle.

Lentävänniemi vuonna 1972. Kuva: Matti Selänne. Vapriikin kuva-arkisto.
Lentävänniemi vuonna 1972. Kuva: Matti Selänne. Vapriikin kuva-arkisto.

Lähes koko Luoteis-Tampereen omistaneen Enqvist-yhtiön vuoden 1961 vuosikertomuksessa kerrotaan yhtiön suunnitelmasta muuttaa Lielahden vainiot teollisuusalueeksi. Teollisuuskylää alettiin rakentaa 1970-luvulla Vaasantien, Lielahdenkadun ja Teivaalantien varteen. Ilmeisesti vuoden 1961 vuosikertomuksessa tarkoitettiin tähän tähdännyttä suunnitelmaa, kun siinä kerrottiin suunnitelmasta perustaa Lielahden raskaan, kevyen ja pienteollisuuden 2000–3000 työntekijän perheelle noin 11000 ihmisen puutarhakaupunki Niemen koskemattomaan luontoon.

”Sen ansiosta, että yhtiömme hallussa on laajat maa-alueet Lielahdessa, kaupunginosa on säästynyt harkitsemattomalta maanpirstomiselta ja kehnosti suunnitellulta röttelöasutukselta. Tosin sodanjälkeiset maanluovutuslait jossain määrin häiritsivät myöhäisempää asemakaavasuunnittelua. Jäljellejääneet alueet ovat kuitenkin niin suuria, että avarakatseinen asemakaavasuunnittelu, joka ottaa Lielahden alueen kokonaisuutena käsittelyyn, voi vielä saada aikaan kaavan, joka ei ole kaukana ihannekaupunginosasta.”

Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.
Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.

Suunnitelman mukaan kukkuloille rakennettaisiin tornitaloja ja rinteisiin lamellitaloja. Rinteiden alle ja lähelle rantoja tulisi rivitaloja. Rannat olisivat kaikkien käytössä. Enqvistin työntekijöille tehtiin kyselyitä, joista ensimmäisessä yli 60 vastaajaa ilmoitti kiinnostuksensa kerrostaloasuntoon. Mieleisin asunto oli parvekkeellinen kaksio. Kerrostaloon toivottiin askartelutilaa, pesutupaa ja kylmätiloja.

Ensimmäiset kerrostalot, Kukkojen talot, valmistuivat Vähäniemenkadun varrelle Niemen asuinalueen reunalle vuonna 1967. Varsinainen rakentaminen Lentävänniemeen alkoi 1970-luvun alussa. Sitä kesti koko vuosikymmenen. Alla olevat kuvat ovat Lentävänniemenkadulta ja Männistönkujalta.

Lähteet:

Ab J.W. Enqvist Oy:n vuosikertomus 1961.

www.lentavanniemi.fi/historia.

Meesa- ja Kalkkikatu

Uusissa kadunnimissä huomaa usein viittauksia alueen historiaan. Esimerkiksi Tampereen Lielahdessa on monia teollisuuteen liittyviä kadunnimiä, kuten Viira-, Massa-, Paali- ja Enqvistinkatu, ja tietysti Sellukatu. Alue oli vuosikymmeniä puunjalostusyhtiö Ab J. W. Enqvist Oy:n ja myöhemmin G. A. Serlachius Oy:n omistuksessa.

Lielahdessa Niemen uudelta asuinalueelta löytyvät Meesakatu ja Kalkkikatu. Kadunnimillä viitataan ilmeisesti vieressä olleeseen Lielahden sulfiittiselluloosatehtaaseen, jonka toiminta loppui vuonna 1985. Samoihin rakennuksiin perustettiin kemihierretehdas, jonka toiminta loppui vuonna 2008.

Selluloosan valmistuksessa (tai sen irroittamisessa muusta puuaineksesta) on käytetty karkeasti jaotellen kahta menetelmää, hapanta ja emäksistä. Happamassa menetelmässä puulastut keitetään hapossa, emäksisessä menetelmässä lipeässä. Jakoa voi kutsua myös sulfiitti- ja sulfaattimenetelmiksi. Viimeinen Suomessa toiminut sulfiittiselluloosatehdas suljettiin Mäntässä 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä kaikki Suomen sellutehtaat ovat sulfaattiselluloosatehtaita.

Meesa- ja Kalkkikatujen meesa ja kalkki löytyvät sulfaattiselluteollisuudesta. Sellunkeitossa valkolipeä muuttuu mustalipeäksi, joka käsitellään tehtaalla uudelleen valkolipeäksi. Prosessissa käytetään kalkkia, jolla natriumkarbonaatti muuttuu natriumhydroksidiksi. Tästä syntyy kalsiumkarbonaattia eli meesaa, joka poltetaan takaisin kalkiksi.

Meesa ja kalkki kuuluvat siis puunjalostusteollisuuden teollisuudenhaaraan, jota ei ole ollut Lielahdessa. Lähimpänä Kalkkikatua voisivat olla Kalkkikivikatu, Kalsiittikatu tai vaikka Dolomiittikatu. Ne ovat aineita, joita käytettiin sulfiittisellutehtaassa keittohapon valmistuksessa.

Jos Niemen uudelle asuinalueelle miettii paikalliseen teollisuuteen liittyviä kadunnimiä, voisi niitä johtaa edellämainittujen lisäksi ainakin seuraavista: hake, hakku, happo, hollanteri, kloori, kyyppi, ligniini, rikki, rikkikiisu ja sprii. Kemihierretehdas-terminologiaa ovat muun muassa hierre, jauhin ja rejekti. Ammattinimikkeistä löytyy myös aika hyviä: keittäjä, kloorimies, sihtimies, silinterimies, tisuri ja viilari.